Kirppis on mahtava juttu. Olen vuosia ostanut miltei kaikki lastenvaatteet kirppikseltä. Lisäksi on ilmaiseksi saatuja. Jotain olen ostanut kaupoista, mutta nekin poistorekeistä. Kirppis on siis hyvä juttu, lapsilla on vaatteet päällä. Suurin säästö lienee lasten ulkovaatteissa, muutamalla eurolla voi löytää ihan kivat ulkovermeet.
Äitini kiertää kirppiksiä myös ja lopputuloksen voitte arvata. Tavaraa alkoi kertyä. Viidellä lapsella on oltava vaatetta, mutta vaatemäärällä, joka kaapeissa oli, olisi varmaan vaatettanut viisitoista lasta. Lelut ja muut roinat päälle. Lisäksi tavaraa itselle: vaatetta, koruja, laukkuja. Ostin, kun halvalla sain! Ihan tonttua touhua. Ostin jopa vääriä kokoja, jospa vaikka laihtuisin..
Kävin tänään kirppiksellä, oikein isolla kylällä Jyväskylässä. Ostan nykyään aina vain tytöille isompia vaatteita, samoin ostan vain pojista vain vanhimmalle. Poikien vaatteet jäävät aina seuraavalle. Nyt säästän vain hyväkuntoiset kivat vaatteet. Muut lähtee.
Enää ei kassikaupalla kamaa, vaan muutamia harkittuja ostoja. Vähintään saman verran laitan aina kotona pois vaatetta ja tavaraa. Itselleni en juurikaan osta mitään. Parit uutta vastaavat kengät olen ostanut puolen vuoden aikana. Oma vaatekarsinta edelleen kesken, vaikka ainakin puolet on saanut jo lähteä.
Jos lähden kirppikselle, mietin mitä oikeasti tarvitaan. Jos vastaan tulee jotain muuta kivaa, yritän miettiä, mihin sen kotonani laittaisin ja kuinka paljon tavarasta on minulle jatkossa iloa. Samalla mietin, kuinka siivoan loputonta suota eli vaatehuonetta, jonne tavarat yleensä päätyy. Näillä ajatuksilla ostovimma yleensä katoaa kokonaan.
En ole pitänyt kirjaa karsituista tavaroista, mutta voisin kuvitella, että vuoden aikana kaapeista on lähtenyt 30 Ikea-kassia kamaa. Ehkä enemmänkin. Suurimman osan olen raahannut tänne kirpparilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti