torstai 2. huhtikuuta 2015

Ero

Minä ja Visa olemme eronneet. Vietimme yhdessä monta yhteistä vuotta. Monenlaisia vaiheita. En tiedä voiko sanoa, että kasvoimme erilleen. Ehkä kävi niin, että Visa kasvoi ja minä vikisin.

Suhde Visaan oli yksipuolinen. Minä mietin Visaa usein. Valvoin usein öitäkin. Visa sen sijaan muisti minua vain kerran kuussa ja silloinkin epämiellyttävällä tavalla. Muuta en saanut. Se alkoi ottamaan päähän.

Eropäätös kypsyi pitkään, sillä olin riippuvainen Visasta. Visa ei sen sijaan tuntenut minua kohtaan mitään. Muisti vain kerran kuussa.

Eroprosessi ei ole vielä selvä, sillä edelleen Visa kulkee mukanani. Pankissa sanottiin, että voin tarvita Visaa. Itse haluaisin täyden pesäeron. Maailma ei kuulemma enää kulje niin.

Siinä kohtaa verkkopankissa, missä Visa ennen oli, on nyt nollia. En haluaisi palata yksipuoliseen, huonosti toimivaan suhteeseen. Voiko ihminen elää ilman luottokorttia? Pankissa oltiin sitä mieltä, että ei.

Olen ollut nyt koskematta Visaan jo pitkään ja huomasin, että en kaipaa enää Visaa elämääni. Ehkäpä Visa saa kulkea edelleen mukanani, mutta olemme tehneet suhteeseen erilaiset säännöt.

7 kommenttia:

äiti raitapaita kirjoitti...

:D

Mä käytän luottokorttia vain ja ainoastaan silloin, kun tilaan jotain netistä ja on pakko maksaa luottokortilla (no, ulkomailla voisin käyttää, mutta vähänpä siellä on viime aikoina reissattu). Ja maksan heti saman tien laskun tullessa kaiken. Ikinä ei ole ollut luottokorttivelkaa, pääasiassa siksi, että haluan tietää, mikä mun rahatilanne tarkalleen on, ja myös siksi, että en halua maksaa korkoja luottokortin käyttämisestä. Mieluiten maksan kaiken heti saman tien ja sillä siisti. Meillä on miehen kanssa myös se periaate, että osamaksuja tms ei käytetä, vaan ensin säästetään ja sitten ostetaan. Ainut poikkeus tästä on asuntolaina :)

Vaikka tottahan voi käydä niin, että elämässä tulee eteen sellainen tilanne, kun vaikka joku kodinkone hajoaa ja on vaan pakko saada tilalle uusi, oli rahaa tai ei. Sellaiseen luottokortti tai osamaksu on kyllä ihan hyvä.

Tiina kirjoitti...

Vaatii voimia pysyä ottaa Visaan yhteyttä vaan tarvittaessa. Lopullinen päätös kannattaa miettiä tosi tarkkaan. Ja ihan vaan omien tarpeiden ja mieltymysten mukaan.

Minä käytän luottokorttia jatkuvasti, mutta silti talous pysyy kurissa. Koen, että kortin kanssa ei tarvitse ihan sentilleen laskea menoja. Mulla on säästötilillä aina kuitenkin rahaa sen verran, että 100% kuukausilaskutus onnistuu. Oikeata luottohan ei kannata käyttää - se on kallista. Mutta korostan - tää sopii mulle.

Johanna kirjoitti...

Minullakin on tulossa postaus tähän aiheeseen liittyen. Varmasti tuntuu vaikealta luopua kokonaan, mutta voihan sitä yrittää nipistää sitä puskurirahastoa, joka tavallaan korvais sen visan tarjoaman "turvan".

Anonyymi kirjoitti...

Olen 28-vuotias perheenäiti,enkä ole ikinä omistanut luottokorttia. Että kai se on mahdollista. :D

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa!!! Ja varmaan helpompi hengittää. Nykyäänhän erojuhlat on kuulemma muotia,vink vink :)

Anonyymi kirjoitti...

Itselläni on luottokortti, mutta käytössä oikeastaan vain matkoilla ja harvoin netistä tilattaessa. Maksan aina kaiken pois kerrallaan, koska en tykkää osamaksuista.

Miehelläni taas ei ole luottokorttia lainkaan, koska electron on tähänkin asti toiminut kaikkialla mihin on tarvinnutkin (ainoastaan hotellit ovat vaatineet luottokortin, joten silloin ilemme käyttäneet minun korttiani).

Säästötilille se 500€, niin sillä saa jo melkein mitä vaan hankittua jis on kiire.

Sala Manteri kirjoitti...

Erojuhlat, hyvä idea :) Tai kävisi vaikka miehen kanssa melkein kahdestaan (eli pelkkä vauva mukana) syömässä. Tärkeintä on, että velka on nyt kuitattu... Nolla on kaunis pyöreä numero! Mietin vielä, luovunko Visasta kokonaan. Pankissa ihmeteltiin, että mitenkäs sitten nettiostot. Hyvin vähän kyllä ostan mitään netistä. Iherb on ollut vakipaikka vitamiineja tilatessa. Toki nekin voisi tilata miehen Visalla.